Minun tarinani

Matkani yrittäjyyteen – tarina siitä, miten palaset lopulta loksahtivat

Kun julkaisin LinkedIniin sen pienen mutta aika suuren päivityksen “Aloitin yrittäjänä”, en odottanut mitään ihmeellistä. Ajattelin, että ehkä muutama tykkäys, joku tuttu laittaa viestin.

Mutta sitten inboxi alkoi täyttyä.
Onnitteluja, kannustuksia, “Tanja, tää sopii sulle”, ”Olen odottanut tälläistä päivitystä” -viestejä.
Siis oikeasti, ihan valtavasti. Se yllätti ja pysäytti. Ja se tuntui tosi hyvältä – vähän sama kuin joku taputtaisi olkapäälle ja sanoisi: “Hyvä, uskalsit.”

Mutta tämä tarina ei ala siitä päivityksestä.
Tämä tarina jatkuu siitä, mihin moni asia oli jo pitkään ollut menossa.

Miten tähän päädyin – yksi askel ja uteliaisuus kerrallaan

Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten kysynyt, mitä teen tänä päivänä, en olisi ikinä osannut vastata. Mutta jälkikäteen katsottuna polku näyttää yllättävän selkeältä.

Myynnin vuodet – paikka, jossa opin kuuntelemaan ihmisiä

Myynti oli minulle vähän kuin ihmisten tuntemisen koulu. Opin nopeasti, että asiakkaat eivät kaipaa esittelyjä, vaan jonkun, joka oikeasti kuulee. Opin kysymään, havainnoimaan ja löytämään sen todellisen tarpeen – sen, mikä jää sanojen alle.

Projektit – kaaoksen rauhoittamista ja suunnitelmien rukkaamista

Projektipäällikkönä huomasi aika nopeasti, ettei mikään mene täydellisesti. Mutta ehkä siksi tykkäsin siitä työstä: siinä sai tuoda järjestystä sekamelskaan, katsoa kokonaisuutta ja muuttaa suunnitelmia lennosta, jos se vei oikeaan suuntaan. Ratkaista haasteita ja tarkastella asioita uusista näkökulmista.
Aina löytyi ratkaisu. Aina.

Kehittäminen ja palvelumuotoilu – uteliaisuutta parhaimmillaan

Rakastin sitä, että pääsin tutkimaan, mistä ongelma oikeasti kumpuaa. Miten ihmiset ajattelevat? Miten palvelu voisi olla sujuvampi? Miten arkea voisi helpottaa?
Tuntui luontevalta sukeltaa ihmisen maailmaan ja rakentaa sieltä käsin ratkaisuja.

Johtaminen – kasvua, jota en osannut odottaa

Kun vastaan tuli rooleja, joissa johdettiin tiimejä tai hallitusta, se opetti paljon. Ei ollut kyse siitä, että pitää olla “johtajan näköinen”, vaan siitä, että pitää olla ihminen ihmiselle. Kuunnella, auttaa, kannustaa ja mennä porukan mukana eteenpäin.
Niistä kokemuksista olen tosi kiitollinen. Se oli rooli, jossa kasvoin paljon ja jossa opin valtavasti myös itsestäni.

Miten tähän kaikkiin hommiin oikein päädyin?

Jos joku väittää, että urapolut ovat aina selkeitä, niin… noh, ei se ollut ainakaan minulla.
Minulla se oli enemmän sellaista:

“Hei toi kuulostaa mielenkiintoiselta, voisinko oppia lisää?”
“Kokeillaan, eihän se ota jos ei annakaan.”
“Oho, tämähän onkin aika siistiä.”

Ja yhtäkkiä huomasin osaavani asioita, joita en ollut alun perin edes suunnitellut.

Miksi yrittäjyys – ja miksi juuri nyt?

Viime vuosien aikana minulle kävi selväksi, mikä työssä oikeasti sytyttää.
Se on se hetki, kun voin auttaa jotakuta eteenpäin.
Kun huomaan, että ihminen saa uuden oivalluksen, rohkaistuu tai löytää selkeyttä.

Samalla oivalsin, että haluan yhdistää kaiken oppimani koko matkan varrelta, mutta tehdä sen omalla tavallani: rennosti, selkeästi, ilman turhaa monimutkaisuutta.

Siitä syntyi Halminen Consulting Oy – Bridge2AI.
Ajatus yrityksestä kasvoi hiljaa, kuin taka-alalla kytenyt fiilis, joka lopulta oli pakko päästää esiin.

Tekoäly – ei hypeä, vaan käytännön hyötyä

Tekoäly alkoi kiinnostaa minua, koska huomasin sen tarjoavan ihan oikeita ratkaisuja arjen haasteisiin. Ei mitään överiteknistä hössötystä, vaan ihan arkisia oivalluksia:
“Voiko tämän tehdä nopeammin?”
“Voisiko tämän automatisoida?”
“Voisiko tästä oman pään sisäisestä kaaoksesta saada selkeämmän?”

Testailen ja kokeilen jatkuvasti erilaisia tekoälyratkaisuja ihan käytännön tasolla – välillä innostuen, välillä turhautuen, mutta aina jotakin oppien. Mutta juuri se tekee oppimisesta hauskaa. Ja se on syy, miksi voin kertoa asiakkailleni suoraan: mikä toimii ja mikä ei.

Mitä haluan sinulle luvata?

Kun tavataan, sinun ei tarvitse tietää teknologiasta mitään.
Ei tarvitse olla “valmis” tai “matkalla kohti digitalisaatiota”.
Riittää, että haluat kehittää, oppia tai helpottaa arkeasi.

Minä olen tässä sitä varten, että: kuuntelen, selvennän, vähän ravistelen, ja autan löytämään ratkaisut, jotka sopivat sinun yrityksesi tyyliin – ei päinvastoin.

Ja välissä voidaan myös nauraa, koska kehittäminen ei ole vakava paikka.

Yrittäjyys jännittää edelleen, myönnän sen ihan suoraan.
Mutta se on sellaista hyvää jännitystä. Sellaista, joka kertoo, että mennään oikeaan suuntaan.

P.S. Tätä blogia kirjoittaessa tekoälystä oli valtavasti apua. Minulle on aina ollut haastavaa muodostaa järkevänkuuloista tekstiä omista ajatuksista ja kaikesta siitä, mitä haluan sanoa sekä ilmaista. Annoin tekoälylle ohjeen auttaa minua kirjoittamaan minun näköistäni ja kuuloistani tekstiä. Työkaluiksi annoin oman CV:ni, kerroin, miksi olen tehnyt tiettyjä valintoja elämäni varrella, mikä minua inspiroi ja mitä olen oppinut kaikista kokemuksista, millainen persoona olen, ja mihin tarkoitukseen blogiteksti on tulossa. Tässäkin asiassa tekoäly toimii työkalunani ja ideat, ajatukset sekä sisältö ovat täysin minun.